Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for huhtikuu 2010

Pusu

Ette ikuna arvaa missä mä oon? No mä oon töissä! Mamman töissä. Pusuki on täällä. Pusu on ranskalainen puldokki.

Pusu ja mun possu

Pusu ja mun possu

Me riahutaan ja painitaan ja leikitään.

Me painitaan Pusun kans

Me painitaan Pusun kans

Me ollaan täällä vähän niinku luomassa vappuviilistä.

Munpas, eiku sunpas, eiku munpas!

Munpas, eiku sunpas, eiku munpas!

Mamman mielestä tää ei oo lasten silmille sopivaa.

Mamman mielestä tää ei oo lasten silmille sopivaa.

Pusu juoksi äsken lasiovee päin. Mä en juossu lasiovee päin. Oon kyl joskus aikasemmin juossu lasiovee päin.

Kohta me saadaan munkkeja.

Read Full Post »

Tiiättehän te, että ihmisillä on aina jotain erityisiä mielenkiinnonkohteita ja harrastuksia. Jotkut kerää postimerkkejä, jotkut pongailee lintuja ja jotku on ihan sisustushulluja (niinku mamma). Tiiättehän te, että välillä se kiinnostuksen kohde saattaa tulla esiin ihan ykskaks ja mennä yhtä nopeesti ohi.

No, mulla on uus mielenkiinnon kohde. Se on kakka. Aiemmin en ollu siitä mitenkään kiinnostunu, mut nyt se on iskeny muhun ku salama kirkkaalta taivaalta. Lenkuroitten parasta antia on, jos löytää kakkaa. Eli se on vähän niinku lintupongausta, mut vaan kakkapongausta.

Kakka on hirmeen monipuolinen harrastus. Sitä voi jäljittää, sit sitä voi kans syyä ja sit siinä voi kans kieriä. Ei käy ykstoikkoseks tää harrastus.

Mamma sanos, että toivottavasti tää on sellanen ohimenevä hetken harrastus. Mä en vielä tiiä, että tuleeko tästä sellanen elinikänen juttu vai keksinkö kohta jotain uutta sen tilalle. Katotaan.

Read Full Post »

Apuri

Mä oon todennäköisesti maailman parhain apuri. Tää tuli eilen todennetuks, ku mä olin päiväkylässä tätin ja W-setän ja Titon luona.

Täti aikoo olla tänä kesänä joku puutarhuri, ku sillä on joku oma palsta. No eilen ku se tuli hakeen mua päiväkylään, ni me poikettiin puutarhakaupassa hakemassa kaikkee puutarhatavaraa. Täti totes, että musta tulee tosi hyvä apuri eli apupuutarhuri, ku mä innostuin ihan hirmeesti jo pelkästään kaikista niistä puutarhatavaroista. Mä innostuin kuopsuttamaan maata ihan siltä istumalta. Sillä istumalla satuin olemaan autossa, ni jouduin sit kuopsuttaan vaan takapenkkiä. Mut sitku pääsen tätin kaa joku kerta tositoimiin sinne sen palstalle, aion kuopsuttaa ihan hulluna niitä viljelmiä. Täti on luvannu, että mä saan laittaa sen palstalle kans jotain kasvamaan. Kuulemma sen jättiläiskurpitsan viereen jää tilaa. Oon vähän aatellu hankkia makkaransiemeniä ja kylvää niitä.

No mut sit kans oon tosi hyvä apuri remonteissa. Meinaan W-setä teki eilen remonttia keittiössä. Mä autoin esimerkiks kantamaan kaikkee pientä tilpehööriä ees taas. Niinku esimerkiks kalusteitten jalkoja. Sit kans olin pahvisilppuri. W-setä sano, että oon tosi hyvä. Kuulemma voisin olla vieläki hyvempi hajotus- ja purkuvaiheessa.

Titoo autoin syömään luuta.

Read Full Post »

Me oltiin tänään lenkuroimassa lähimettässä. Mamma on jokseenkin epäileväinen, että miten mä osaan lenkuroida ilman remmiä, ku talvella ei lenkuroitu ilman remmiä just lainkaan. Mut koska meillä oli mukana sikahyviä lammasherkkusia, ni mä lenkuroin tosi kiltisti, enkä karkaillu yhtään.

Sit yhtäkkii mun nenään tulvahti maailman ihanin lemukki. Se oli ihan vastustamaton. Mä lähdin sen perään, ei ees lammasherkkuset pystyny estään sen lemukin lumousta. Mamma komensi, että tule. Yleensä oisin tullu, mut nyt en vaan pystyny, ku olin lemukin lumoissa. En mä kyllä kauas menny, ku mä jo löysin sen ihanan aarteen. Mamma tuli sitte lopulta perässä, ku mä en tullu pois sen aarteen luota. Ja mä näytin sille ylpeenä, mikä aarre siellä oli. Mä otin sen hampaiden väliin sen aarteen, ja sit mammaki näki sen Ison, Lumoavan Kakkapökäleen!

Mamma ei ollenkaan osannu arvostaa sitä aarretta, vaan laitto mut remmiin ja sano, että jos on tottelematon, ni ei saa mennä vapaana. Mä yritin osottaa, että koska meistä kuitenkin toinen tuli toisen luokse, ni se ois ollu namin paikka. Mamma ei tajunnu. Sano vaan, että nää vapaanalenkuroimisharjoitukset päätty tältä päivältä sitten tähän.

Ku tultiin kotiin, mamma pesi mun hanpaat. Sellasilla mintunmakusilla pyyhkeillä se pesi hanpaat. Hanpaidenpesu on mukavaa.

Read Full Post »

Uusi superherkku

Mä oon löytäny yhen uuden maailman parhaan herkun. Se on prii-juusto. Ootteko koskaan maistanu? Kannattaa.

Mamma tykkää prii-juustosta ja sitte mä yritän kerjäillä sitä. Mamma kieltää, että kerjätä ei saa. Oon huomannu, että jos lopettaa kerjäämisen, ni saa prii-juustoo, mut jos kerjää, ni ei välttämättä saa. 

Prii on melkein yhtä hyvää ku silakki. Kokkeilkaa vaikka.

Read Full Post »

Meiän ovessa on ollu jo pitkään meiän sukunimikyltti. Mut nyt siellä on kans toinen, vielä paljo hienompi kyltti. Se on meinaan mun ikioma kyltti. Se on siittä hyvä, että nyt kaikki potentiaaliset tunkeilijat tietää, että ei kannata yrittää. Ku ne saa vastaansa hurjan vahtikoiran, jolle ei kannata alkaa mitään. 

Kattokaa vaikka. Eikö ookki hiano ja uhkaava?

Kattokaa vaikka. Eikö ookki hiano ja uhkaava?

Mä teen meinaan tunkeilijoista ihan selvää jälkee. Siis jos mua huvittaa tehä. Aina ei välttämättä huvita.

Tällai mä teen tunkeilijoille. Ravistan ne ihan riekaleiks. (Tää mun Nalle on vaan niinku esimerkkinä tässä. Se ei oikeesti oo tunkeillu.)

Tällai mä teen tunkeilijoille. Ravistan ne ihan riekaleiks. (Tää mun Nalle on vaan niinku esimerkkinä tässä. Se ei oikeesti oo tunkeillu.)

PS Täti sano, että on hyvä ku meiän ovessa on nyt tollanen kyltti, ni ihmiset tietää, et täällä on koira. Ku ne ei muuten tietäis, ku mä oon ihan hiiren hiljaa ja tarkkailen tilannetta oven läpi. Se on sellanen mun oma vahtimisstratekia.

Read Full Post »

Tunturireissu

Niinku mä oon jo maininnu, mä olin lomamatkalla tunturissa. Tunturi on sellanen kukkula. Siellä tunturissa harrastetaan liikuntaa ja ulkoilua. Siellä tunturissa on mökki, jossa asutaan. Ja siellä tunturissa on paljon lunta. Vielä paljon enemmän ku mun kotihuudeilla.

Aika paljon lunta.

Aika paljon lunta.

Mä kävin paljon kävelyillä siellä tunturissa.

Tässä mä kävelen. Tuolla takana on se tunturi.

Tässä mä kävelen. Tuolla takana on se tunturi.

Ihmiset harrastaa siellä tunturissa vaikka mitä liikuntaa. Niinku esimerkiks mäkihyppyä. 

Mä kävin kattelemassa hyppyrimäkeä.

Mä kävin kattelemassa hyppyrimäkeä.

Siellä tunturissa on hyvät maisemat. Niin hyvät, että mamma aina välillä unohtu kattelemaan niitä.

"Mamma, mennään jo!"

"Mamma, mennään jo!"

Mä tähystän maisemia ja tsekkaan haisemia.

Mä tähystän maisemia ja tsekkaan haisemia.

Tosi monet hiihti siellä. Mammaki hiihti. Mä en hiihtäny, vaikka osaan kyllä. Oon meinaan mummulassa hiihtäny Ukin kanssa hankikannolla.

Mä kuitenki kävelin siellä laduilla. Tai itse asiassa järvellä. Ku ne ladut kulkee järven päällä.

Mä kuitenki kävelin siellä laduilla. Tai itse asiassa järvellä. Ku ne ladut kulkee järven päällä.

Ku mä en kerran hiihtäny, ni mä sitte telmin muuten vaan lumessa. 

Ihan hullun hauskaa!

Ihan hullun hauskaa!

Justiina on ollu siellä tunturissa monta kertaa aikasemminkin. Se ottaa sen tunturissa olemisen ihan tosi rennosti. Ei se oikein viittis lähtee ees ulos, ku se vaan nukkuu mökissä.

Justiina vaan nukkuu ja nukkuu.

Justiina vaan nukkuu ja nukkuu.

Mä yritin monta kertaa herättää sitä leikkimään. Joskus se heräski.

"Siis taasko toi rääpäle tuli ja herätti mut?"

"Siis taasko toi rääpäle tuli ja herätti mut?"

 

"No mitä sä nyt tällä kertaa tahdot? Ai leikkiä?"

"No mitä sä nyt tällä kertaa tahdot? Ai leikkiä?"

 

"No sitä saat, mitä tilaat! Mä aion kyllä voittaa tän vetoleikin!"

"No sitä saat, mitä tilaat! Mä aion kyllä voittaa tän vetoleikin!"

Sen lisäks, että mä ulkoilin ja nukuin ja leikin Justiinan kanssa, mä söin paljon herkkuja. Saatiin tosi monta näkkäriyllätysmunaa Justiinan kanssa. Ja sitte kävi niin hassusti, että Justiinalla oli lääkekuuri. No eihän se nyt tietty suostunu ottaan niitä lääkkeitä just lainkaan. Sille yritettiin antaa niitä lääkkeitä ties minkä herkun sisällä. Ja arvakkaa vaan kuka sai toimia esimaistajana? No mä tietty!

Huippuloma.

Read Full Post »

Laululento

Mä olin lomamatkalla tunturissa. Mä aion kertoo teille siitä tunturilomasta erikseen, mutta nyt mä kerron järkyttävästä matkasta, jonka mä taitoin poies sieltä tunturista. 

Ehkä tiiättekin, että mä oon tottunu ajelemaan pussilla. Mä oon ajellu paljon sekä täällä Helsinkissä että sitte pitkän matkan pusseissa. Usein mulla on ollu mun oma koppa pitkillä reissuilla, mutta välillä mä oon matkustanu ilman. 

Pussimatkalla. Jos oisin saanu luun ulos, ni oisin laittanu.

Pussimatkalla. Jos oisin saanu luun ulos, ni oisin laittanu.

No oon mä aika paljon ajellu autollaki. Seki on mukavaa. Mä yleensä nukkua pötkötän, ku se on autossa niin mukavaa. Välillä kattelen maisemia. Yleensä tyydyn sivuikkunamaisemiin, mutta välillä oon kyllä kurkkinu takaikkunastaki. 

Hirmeen mielenkiintosia maisemia tuolla takana.

Hirmeen mielenkiintosia maisemia tuolla takana.

Me ajeltiin sinne tunturiinki autolla. Me pötkötettiin Justiinan kans koko matka. Ei meinattu viittiä herätä ees sitte ku oltiin perillä. 

Mut ette ikuna arvaa, miten mä matkustin poies sieltä tunturista?! No lentämällä! Joo-o, ihan totta. Mamma sano, että mä en tarttis ees lentokonetta, ku mulla on niin isot korvat, että niillä pystyis tämmönen pieni koira lentään ihan mainiosti. Hih. Tässä vaiheessa muaki vielä nauratti kaikki lentämisjutut. Mut ei kauaa…

Lentäminen on meinaan mummiälestä ihan yliarvostettua matkustamista. Paljo mieluummin oisin nukkunu autossa tai pussissa sen matkan. Mäpä kerron teille, mitä lentäminen on. 

Lentäminen on sitä, että pieni ja viaton automatkustamista rakastava koira tungetaan ahtaaseen kassiin. Sitte se kassi kannetaan lentokoneeseen ja tungetaan tuolin alle. Sitte siellä kassissa, joka on siellä tuolin alla, joka on siellä lentokoneessa, itketään lauletaan koko matka. Nousut ja laskut ja kaikki siltä väliltä itketään ja huudetaan lauletaan. Se lentäminen tuntuu oudolta korvissa ja muutenkin. Ja se kestää ainaski sata tuntia se lentäminen (mamman mukaan oltiin siellä lennolla vaan tunti). Sellasta on lentäminen. Ihan pökälettä. 

Jos ette oo vielä kokeillu lentämistä, ni en suosittelis kokeilemaankaan. Mikä vika muka on autoilussa, mä vaan kysyn?

Read Full Post »

Käykö teiän mammat koskaan Halli-nimisessä paikassa? Mun mamma käy. Se on semmonen paikka, missä myydään hirmeesti kaikkee ruokaa, tuoretta kalaa ja lihaa ja sellasta. Mä en oo ite koskaan ollu siellä Hallissa, mutta mä oon kyllä nähny sen. Meinaan ku se on yhellä torilla ja siellä torilla mä oon kyllä käyny ostoksilla. Ja ollaan monasti huristeltu pussilla siittä Hallin ohi.

No kuiteski. Mun mamma tykkää käydä siellä Hallissa aina silloin tällöin. Sen mielestä siellä on niin kiva viilis tehdä ostoksia. Ja mullehan se passaa, että se käy siellä. Nimittäin se tuo mulle sieltä joka kerta jotain herkkua. Aika usein jotain kalaa. Ku mä rakastan kalaa. Ihan hulluna. 

Nytki ennen pääsiäistä mamma kävi siellä Hallissa. Mä luulen, että kukkaan muu ei sit käynykkään siellä, ku mamma vissiin osti sen koko Hallin ihan tyhjäks. No kuiteski, mamma ei pettäny tälläkään kertaa. Nyt se oli ostanu mulle sillivileitä! Ihan maailman parhaita sillivileitä! Mä oon syöny niitä sillivileitä nyt parina iltana ja Matiaski on syöny sillivileen. Ai että on onnellista, ku saa ihanaa silliä. 

Tällasissa asioissa mun mammaan voi luottaa. Hallipäivä on superpäivä. Aina.

Read Full Post »

Hyvää pääsiäistä!

Mä toivotan kaikille mun kameleille kauheen hyvää pääsiäistä! Mulla ainaski on hyvä pääsiäinen. Oon saanu tänään kalaa. Ja pitkin viikkoo jo sain yllätysmunia. Yllätysmunat on vessapaperihylsyjä, joitten sisällä on yllätys. Yleensä näkkäriä. Aina yhtä suuri yllätys silti. 

Pääsiäistä!

Pääsiäistä!

Read Full Post »