Väsynyt, mutta onnellinen

Mää oon saanu uuden hoitopaikan. Mää olin siellä mun uudessa hoitopaikassa just pari päivää lomalla, ko mun ihmiset oli jossain Tallinnassa, missä lie. Ja mikä ihana hoitopaikka se olikaan! Ei vois paljoo parempaa paikkaa pienellä koiralla ollakaan!

Siellä mun hoitopaikassa asuu neljä ihmistä – kaks tosi kivaa aikuista ja kaks maailman kivointa poikaa. Mulla oli superhyvät leikit poikien kans ja tiiättekö, että siellä hoitopaikassa oli myös erittäin hyvät keittiökyttäysfasiliteetit. Ja hyviä herkkuja – kuulkaa kalaa ja kaurapuuroo ja nakkeja mää esimerkiks sain. Siellä selkeesti ymmärretään mäyräkoiravieraiden päälle ja osataan pittää arvovieraita hyvänä. Oikee meininki!

Se oli kuulkaa oikee aktiiviloma siellä hoitopaikassa. Mää olin meinaan ihan umpiväsynyt, ko mää tulin kotiin! Ja sehän on onnistuneen aktiiviloman merkki se, että on väsynyt, mutta onnellinen! Mää hädintuskin jaksoin herätä lenkuralle tänään, ko niin väskäpäskä mää olin. Ja just muuten sen takia, että se oli niin aktiiviloma muutenki, mää en sit viittiny ihan koko lenkuraa sen hoitoäipän ja hoitoispän kans eilen ees kävellä, vaan lenkkeilin pitkiä pätkiä sylikyydillä. Sieltä sylistä oli oikeen hyvät lenkurointimaisemat.

Tälleen mää vaan sit makoilen ja lepäilen ispän sylissä tänään. Noi penteleen paukkuraketit mun lepäilyä vaan nyt aika tavalla häirittee. Ikäviä ja hullun pelottavia tollaset pommit, loppuis jo!

Hyvää vuodenvaihdetta kaikille paukuista huolimatta!

Read Full Post »

Herrasmies Hegu ja Neiti Nakki

Onpa ollu kuulkaa melkoset joulunpyhät. Ollaan Hegun kanssa riehuttu ja tuotu melkosta joulumelskettä taloon.

Mää osotin aattona erinomaiset paketinavaustaitoni ja riehuin niin kovaa vauhtia paketilta toiselle, etten ees ehtiny aina kattoo, että lukiko niitten pakettien päällä Nakki vai jottain ihan muuta, tsih! Mää avasin kaikki Hegunki paketit (ko se ei sillai oo vielä niin hyvä siinä paketin avaamisessa ja tartti apua) ja sit mää tarjouduin avaamaan hirmeen monta ihmistenki pakettia, mutta niillä ei ollu sillai joulumieltä, ja ne ei antanu mun avata, ko itsekkäästi avasivat pakettinsa ite. Mää olin niin nopee paketinavausliikkeissäni, että mamma ei ehtiny kuulkaa ottaa ees kuvaa! Mamma sanos myös, että jos jossain järjestettäis jottain paketinavauksen nopeuskilpailuja, niin se ilmoittaisi mut niihin välittömästi!

Joulupukki toi meille molemmille uusia lelkkuja, ja ne on ollu kovassa käytössä. Heikoimmat on jo kuulkaa tällä elon tiellä sortuneet – ainaski pari tyyppiä joutu teho-osastolle parsittavaks ja yheltä tais lähtee nirri ihan lopullisesti. Tää kaveri ratkes keskeltä kahtia – me kattokaa vedettiin sitä niin kovin eri suuntiin, tsih!

Paitti että ollaan temuttu ja remuttu, ollaan kunnioitettu joulun henkee pukeutumalla asiaankuuluviin somisteisiin. Hegu on ollu oikein komee herrasmies rusetti kaulassaan.

Ja mää puolestani sonnustauduin mun neitimäiseen helmipantaan, jonka mää sain Afrikan-tuliaisena. Se vilkkuu hiukan tuolta mun kaulasta, näättekö? Ja otin myös kuvan tuolta takaapäin, ni näätte mun helmikoristeet paremmin.

Sit ollaan otettu yhdessä tirsoja. Ihan niin hyvät kamut me ei vielä olla, että mahduttais kylki kyljessä nukkumaan, mutta samalle tuolille mahdutaan kyllä, kattokaa vaikka:

Tänään oltiin Tapanin tepsutteluilla ja arvakkaa, missä me kipitettiin? No riippusillalla! Hullussa! Yhtään ei jännitetty, ko rohkeesti paineltiin meneen ja katteltiin jokimaisemia.

Toistaseks on ollu huisin hyvä joulu. Ja loma vaan jatkuu!

Read Full Post »

Paras ystävä on poissa

Me saatiin aamulla tosi surullinen uutinen. Mun paras ystäväni Tito lähti yöllä viimeiselle matkalleen, sinne jonnekin.

Meillä on aika kurja olo, koska Tito oli mulle kovin tärkee ystävä. Ja mamman sydämessä oli Titolla ihan erityinen paikka. Mutta me tiietään, että Titolla on nyt hyvä. Ja me uskotaan, että taas on taivaalle syttynyt uusi tähti. Kaunein kaikista tähdistä.

Hyvää matkaa hyvä ystävä, tätsän pikku Tittidii. ❤

Read Full Post »

Unohtunut uimalelkku (ja sen surmea kohtalo)

Niinko moni teistä tietää, mun lemppariharrastus on uinti. Uiminen on ihan huippua, ko voi hypätä veteen ja polskia oikein kovaa vauhtia ja hakee uimalelkkua. Mää jaksan hakee mun uimalelkkua ihan loputtoman kauan. Kesällä on parasta ko pääsee uimaan missä vaan ja usein. Talvella on pölöö, ko ulkona ei voi uida. Mut onneks me käydään aina sillon tällön koirauimalassa. Siellä me käytiin taas vähän aikaa sitte, ja voi pyhä jysäys mää nautiskelin! Mää tein teille pienen uintinäytteenki videolle, olkaas hyvät.

Mutta tiiättekö, että mun rakkaalla uimalelkulla oli tosi surullinen loppu. Me nimittäin unohdettiin se kaikessa hässäkässä sinne uimahalliin. Ispä kyllä soitti sinne uimahalliin heti ko päästiin kotiin ja kerto, että mun superrakas lelkku on siellä. Ne löysi sen, ja lupas pittää sen tallessa. Mutta arvakkaa miten kävi, ko ispä pari päivää myöhemmin meni hakeen sitä sieltä? No sitä mun rakasta lelkkua ei ollu siellä enää! Voitteko kuvitella, että ne oli heittäny sen ROSKIIN! Ne sanos, että ne heitti sen roskiin, ko se oli risa. Pöh! Voitteko kuvitella?! Mää olin tosi pahoillani, ko vaikka se oli vähä rispaantunu, ni mää tosissaan rakastin sitä lelkkua. Ja mua ei yhtään haitannu, että se oli risa. Ko se oli silti ihan superhyvä uimalelkku. Mun lemppari.

Mää oon vähä suruissani mun rakkaan uimalelkun surmeesta roskiskohtalosta. Mutta mamma lohdutti, että kohta on joulu, ja jos oikein hyvin käy, niin joulupukki saattaa tuoda uuden uimalelkun. Mää kovasti toivon, että niin käy! Ko kyllähän mäyräkoiralla kunnon harrastevälineet pittää olla!

Read Full Post »

Tonttuilua

Mää odotan jo kovasti joulua. Mää tiiän, että siihen ei oo enää kovin pitkä matka, ko kertta mullon mun hiano joulukalenteri, josta mää oon avannu jo monta luukkua. Joulua odotellessa mää päätin hiukan tonttuilla, kattokaa vaikka:

Tän videon myötä mää toivottelen hauskaa pikkujouluaikaa kaikille plokikamuille ja lähetän samalla pikkujouluterveiset mummolle ja ukille ja mummolle ja vaarille.

Read Full Post »

Surupostia ja ilopostia

Me luettiin mamman kanssa tositosi surullinen uutinen. Mun ihana pieni plokiystäväni Minni on matkannut sateenkaarisillalle. Me toivotaan pienelle ja sinnikkäälle taistelijalle rauhallista matkaa sinne jonnekin. Ja Minnin ihmisille me lähetetään kovasti lohtuterveisiä. Mää luulen, että jos te katotte illalla ulos ja ylös, niin näette taivaalla uuden, kirkkaan tähden <3.

Siinä missä toi Minnin juttu oli surupostia, niin mää sain vastapainoks tänään myös ilopostia. Meillä nimittäin asuu naapurissa tosi kiva tyttö. Ja kattokaa mitä meiän naapurissa asuva tosi kiva tyttö oli tehnyt mulle:

Ikioman joulukalenterin! Mulle! Maailman kivoin juttu! Ja maailman kivoin tyttö! Kiitos!

Read Full Post »