Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for joulukuu 2010

Hyvää joulua!

Tonttu

 

 

 

 

 

 

 

 

T. Nakki

Mainokset

Read Full Post »

Mun nettiystäväni Eppu haasto mut näyteikkunaostoksille. Se menee silleen, että mennään nettikauppaan ja etitään sieltä itelle pikkujouluasu. No jos me mamman kaa jotain osataan, ni soppailla. Ja mähän oon myös erittäin tyylitietoinen koira. Ni tää kävi meiltä tosi helposti.

Me valittiin mulle tennarit, takki ja panta. Tennarit sopii mun tyyliin, ku mammaki on sellanen tennarityyppi. Ja sit sellaseks punaseks langaks tässä pikkujouluasussa mä valitsin plingplingin. Ku elämässä pitää olla vähä säihkettä ja luksusta. Me näyteikkunasoppailtiin täällä.

Tämmönen mun asusta tulis (niistä voi lukee enemmän, ku klikkaa kuvaa):

Katu-uskottava rotsi.

Katu-uskottava rotsi.

plingpling-panta

plingpling-panta

Päheet tennarit.

Päheet tennarit.

Ku tää oli sellanen haastejuttu, ni mä haastan kaikki mun plokikamelit sit mukaan.

Read Full Post »

Kyläluuta

Viime viikonloppuna sattu kivasti. Meinaan lauantaina aamulla meiän ovikello soi. Me oltiin mamman kans molemmat vähä ihmeissämme, että kuka siellä soittaa, ku ei me ootettu meille ketään. No siellä oven takana oli Rabbe! Rabbe on ranskalaine puldokki, jonka päivähoitopaikka on meiän ovee vastapäätä samassa rapussa. Ja Rabbe on yks mun suosikkipoikakavereista. Ni Rabbe oli siellä ovella ja Rabbe kysy mua niille leikkiin. Mamma on onneks tosi lepsu tollasissa asioissa, eikä alkanu nillittää, että ei sais mennä, vaan sano että tottakai mä saan mennä leikkimään niille. Ja niin mä menin. Juoksin hirmeetä kyytiä käytävän poikki ja siellä mä sitte olin.

Mä olin siellä kylässä leikkimässä ihan ypönä ilman mammaa. Ja mä käyttäännyin tosi hienosti, ihan niinku kylässä kuuluu käyttääntyä. Mä leikin ja riahuin ja kävin kohteliaasti yks kerrallaan maistamassa Rabben kupissa olleita makarooneja. Sitte ku olin ollu jo aika kauan siellä riehumassa ja Rabbe lähti kotiin, ni sitte mamma haki mut kans kotiin. Ja viuh vaan mä viiletin käytävän poikki takas kotiin.

Sellanen kyläluuta mä oon.

Read Full Post »

Matematiikkaa

Niinku tiiätte, ni mä oon yleisesti ottaen erittäin älykäs koira. Joissain asioissa suorastaan jopa nero. Mutta koska mä oon myös hyvin vaatimaton ja jalat maassa oleva koira, niin tunnustan ihan julkisesti, että mullakin on vielä muutamia kehittämistä kaipaavia taitoja.

Yks asia, missä mä en oo vielä kehittyny ihan mestariks, on toi matematiikka. Joo. Mulla on välillä vähä hankaluuksia numeroitten kanssa. Siis osaanhan mä laskee esimerkiks paikalla olevien ihmisten ja koirien määrän. Siis niinku että mää, mamma, yks, kaks, kolme. Ja mä osaan laskee yhteen yks plus yks. Niinku esimerkiks että mun kippa + avoin jääkaappi = hyvä juttu. Tai että kynsisakset + mamma = huono juttu. Ja osaan tietty myös laskee, miten paljo asioita on jäljellä eli vähän niinku miinuslaskua. Niinku esimerkiks että jos mammalla on molemmissa käsissä lihipulla ja se antaa mulle niistä toisen, ni se toinen on vielä jäljellä ja sitä kannattaa kerjätä.

Tollasia tärkeitä yhtälöitä mä osaan ihan suvereenisti. Mutta sitte mä en oikeestaan edes ymmärrä, että mihin niitä pidemmälle meneviä numeroita tarvitaan. Me harjotellaan niitä mun joulukalenterin kanssa. Ekat viis päivää meni tosi helposti. Mä löysin aina sen oikeen luukun ku mamma vähä vihjas, että monesko luukku kuulu millonkin avata. Mut nyt me ollaan jo niin isoissa numeroissa, että mä en oikein taho tunnistaa niitä.

Niinku esimerkiks tänään. Mamma sanos, että nyt kuuluu avata luukku numero yheksän. Mutku mä rupesin vahvasti eppäileen, että nyt mamma on seonnu numeroissa. Mä olisin meinaan halunnu avata yhen toisen luukun (jossa oli kaninkorva), ja mamma väitti, että se on vasta numero 19. Ja sitte ku mä sen jälkeen lähdin avaamaan yhtä toista luukkua (jossa oli kolme purukeppiä), ni mamma sanos, että se luukku on numero 24. Sitte se näytti mulle, että tää tässä on luukku 9 (jossa oli mummiälestä paljo vähemmänhoukutteleva purukeppi ku siinä edellisessä). Mutta mä olin aika varma, että ei se kyllä ollu se oikee luukku. Mutta koska mun matikka on vielä vähä heikko, ni mun oli sit pakko uskoo mammaa ja avata se vähemmänhyväpurukeppiluukku.

Jos mä oisin parempi matikassa ja osaisin laskee isommalle, niin ei tulis tollasia väärinkäsityksiä. Mutku matikka on niin hirmeen vaikeeta.

Read Full Post »

Kateissa!

Täällä talvessa tapahtuu hurjia. Arvakkaa meinaan mikä on kadonnu? No mun auto! Joo-o, lauantaina me käytiin mamman kanssa juuttumassa sillä mun autolla hankeen, ja sitte ku me sieltä irrottiin, ni me tuotiin se tohon kadun varteen. Ja nyt illalla ku me lenkuroitiin siittä paikasta ohi, ni ei sitä autoo enää ollu! Hullussa!

Iso kasa lunta vaan oli siinä mihin me jätettiin mun auto. Pelkkää lunta vaan! Kattokaa vaikka.

Me lähestyttiin sitä paikkaa, missä mun auto oli. Ja ei sitä autoo näkyny ollekaan.

Me lähestyttiin sitä paikkaa, missä mun auto oli. Ja ei sitä autoo näkyny ollekaan.

Ja sitte kohdalla me nähtiin, että lunta siinä vaan oli. Ei autoo ollenkaan!

Ja sitte kohdalla me nähtiin, että lunta siinä vaan oli. Ei autoo ollenkaan!

Ihan hullua!

Read Full Post »

Lunta. Aika paljo.

Nyt mä kyllä sanosin, että tuolla pihalla on aika paljo lunta. Siellä on niin paljo lunta, että välillä mä joudun ihan tekee töitä, että mä pääsen eteenpäin. Oon vähän niinku lumiaura.

Lumiaura

Eteenpäin, sano mummo lumessa!

Eilen me käytiin meiän puutarhalla. Mamma on vissiin vähä hönö, ku kai sen ny kaikki tietää, että ei talvella puutarhassa mikkään kasva! Mut oli se siittä hyvä reissu, että mä sain juosta meiän omalla pihalla vapaana lumessa. Mamma otti kuvia niistä törröttävistä viime kesän kasveista ja omppupuista. Ja musta.

Mä haisuttelin niitä törröttäviä kukkia. Ei ne haissu enää ees kesälle.

Mä haisuttelin niitä törröttäviä kukkia. Ei ne haissu enää ees kesälle.

Lunta, lunta ja lunta. Ihan joka puolella.

Lunta, lunta ja lunta. Ihan joka puolella.

Tänään käytiin puistossa. Mulla meni lunta mun takin sisään, niin paljo lunta siellä on. Ei ollu yhtään kivaa, ku takin sisässä oli lunta, ku sit tulee kylmä. Mamma kaivo sitä lunta pois, mut sitä meni aina vaan lisää.

Kuuraparta

Mamma mullon vilu!

Onneks me asutaan sisällä, ni sit ku on oltu ulkona ja on menny lunta takkiin ja on tullu vilu, ni sitte ku tullaan kotiin, ni on ihan lämmin. Ja sit ku on lämmin, ni on hyvä alkaa leipoo herkkuja. Niin mä aion tehä nyt.

Read Full Post »

Talvi-look

Tänään on pölö päivä. Mammalla ja mulla molemmilla on. Siks mei jakseta kirjottaa oikein mitään, mutta me muutettiin mun ploki joulukuosiin. Ku joulu on punanen, ni mun plokiki on. Ja ku ulkona on lunta, ni mun plokissaki on. Ja ku ulkona on viilee, ni mun plokiki on viilee. Se on sama ku kuul, kattokaa ku enklanniks viilee on kuul. Ja mä oon tosi kuul.

Pölöö päivää pelasti se, että mun kalenterista tuli pieni luu. Se oli hyvä pieni luu. Ja sit se kans, että ny alko viikonloppu. Viikonloput on parhaita, ku me tehään sillon aina mamman kans kaikkee yhessä eikä mamma oo ollenkaa töissä.

Tänään me aiotaan vaan halia ja pusia ja nukkua. Huomenna ei sit ookkaan enää pölöö, ku me ollaan halittu ja pusittu kaikki pölöys pois. Mene pois pölö päivä. Nih.

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: