Mulla on pidelly eilen ja tänään aikamoista kiirusta. Mamma meinaan kävi eilen ostamassa mulle uuden lelukorin, ku sille entiselle kävi vähän huonosti. Jotenki siinä se materia oli muuttunu immateriaks. Ihan sillai vaan, että ku se ennen oli parikyt senttii korkee, ni jotenki ne laidat oli kadonnu siitä, ja oikeestaan niitä ei enää ollu. En ollenkaan tiiä, miten siinä niin oli käyny. Joku on varmaan käyny salaa syömässä sen. En yhtään tiiä kuka. Pitäis vissiin alkaa salapoliisihommiin, ni sais syyllisen nalkkiin.
No mut kuiteski, mamma toi mulle uuden korin. Ku pitäähän lelkuilla nyt joku sopiva paikka olla. Mut tiiättekö, mun miälestä se uus lelukori kaipas vähän tuunausta. Vähän niinku sellasta hianosäätöö, juu nou. Ni niin mä sitte oon tuunaillu menemään. Mammalla ja mulla on vissiin lelukorien suhteen vähän eri maku, ku sen miälestä se oli parempi alkuperäsenä.
Tällaseks mä oon tuunannu mun lelukorin. Aika hiano, eiks vaan?
Kohta muuten alkaa joulukuu. Ja se on sen merkki, että mä saan avata ekan luukun mun hianosta kalenterista. Mä sain sen mun hianon joulukalenterin tädiltä. Ootan ihan vimmana, että pääsisin jo luukuttaan sitä.
Miätittiin mamman kans aika pitkään, että mihin mä ripustan mun hianon kalenterin, ku mamma eppäili, että mä saattaisin olla jotenki kärsimätön ja availla niitä luukkuja ihan väärässä järjestyksessä ittekseni. Mutta enhän mä niin tekis! Mut kuitenki, me päätettiin sit ripustaa se mun porttiin, ku se sopii siihen niin hyvin.
Tällanen mun joulunodotuskalenteri on. Tulispa jo pian joulukuu!
Ton mun kalenterin kans meinas käydä vähän hassusti! Meinaan ku täti oli tekemässä sitä kalenteria, ni sillä oli hurjasti herkkuja, mitä se laitto niihin luukkuihin. Ni sit se oli menny käymään ulkona, ni Tito oli syöny ihan kaikki kalenteriherkut parempiin suihin! Meiän molempien kalenteriherkut! Täti oli ihan hirmuissaan, ku se tuli kotiin ja Tito oli ihan vatta piukeena kaikista herkuista. Mut onneks täti löys sit lisää herkkuja kaupasta, ni se sai täytettyä meiän kalenterit kuiteski. Muuten ois tullu paljo ikävämpi joulunodotus mulle.
Mut en mä ollu kyl yhtään vihoissani Titolle siittä, että se oli vähä herkutellu omin lupineen. Meinaan ku oon kuullu, että sen luana ruokaa ja herkkuja jotenkin säännöstellään. Kuulemma joittenki linjojen takia. Meillä on sellanen linja, että ei säännöstellä yhtään. Se on musta tosi hyvä linja se.
Sitä varten Titolla ja mulla onki aina pienet juhlaset, ku Tito tulee mun lua kylään. Niinku esimerkiks viime viikonloppuna ku Tito oli meillä yökylässä, ni saatiin molemmat luut.
Tito sai ison luun.
Mä sain pikkusen luun.
Loppujen lopuks siinä tais käydä niin, että Tito söi meiän molempien luut, mut ei se mittään. Mun miälestä se on ihan rehtiä, ku kerran sillä kotona säännöstellään.
Naurava Nakki 