Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘kamelit’

Vieraita

Mulla oli vähän aikaa sitten vieraita. Mun poifrendini Niilo ja mun ystäväni Hanna oli mun luona oikein yökylässä.

Meistä otettiin kaverikuva. Niilo on tossa vasemmalla ja Hanna on keskellä. Ja mä oon sit Hannan eessä.

Meistä otettiin kaverikuva. Niilo on tossa vasemmalla ja Hanna on keskellä. Ja mä oon sit Hannan eessä.

Meillä oli oikein mukavaa yhessä. Niilon kanssa me riehuttiin ympäri ja ämpäri. Ollaan tosi hyviä riehumaan. Hanna ei aina oikein jaksa riehua meiän kanssa, ni se tyyty enemmänki kattelemaan ku me riehuttiin.

Hippa!

Hippa!

Mä kyllä kävin pussailemassa Hannaa aina välillä, ettei sille kattokaa vaan ois tullu koti-ikävä. Mä oon sillai huomaavainen emäntä.

Puspus

Puspus

Meiän yöki suju kivasti. Hanna ja mä nukuttiin siskonpetissä soffalla. Hyvin mahuttiin. Niilo nukku mamman sängyn alla. Kattokaa ku se ois halunnu olla mies talossa ja nukkua siellä sängyn päällä, mutta aina se sai häädön pois. Ni sit se ryömi sängyn alle ja nukku siellä.

Hanna ja Niilo oli kovia nukkumaan päivälläki. Mä en niin paljoo nukkunu, ku mun piti olla hommissa. Mä laskin liikennettä. Mä oon kattokaa ton meiän vieressä kulkevan tien liikenteenlaskentapäällikkö.

Liikenteenlaskija ja unikeot

Liikenteenlaskija (tuolla selkänojalla ikkunan eessä) ja unikeot.

Sellasia vieraita mulla oli. Tulkaa toistekki!

Mainokset

Read Full Post »

Toveruus on pop!

Mä tulin ystävänpäivän kunniaks matkoille mun parhaan ystävän luokse. Meinaan Titon luokse mä tulin. Mä oon täällä Titon luona kaks yötä ja kaks päivää, ku mammalla on taas joku työjuttu. Mä en tykkää noista mamman työjutuista. Vaiks kyllä mä ihan mielellään oonki matkoilla Titon luona.

Ennen ku mä tulin tänne matkoille, me halittiin mamman kanssa. Ku ystävät tekee niin. Mut sit mamma teki yhen ihan epäystäväteon. Se meinaan raotti lääkekaapin ovee. Ja siitähän ei hyvää seuraa. Mä kipitin hiljaa ja huomaamattomasti olohuoneen nurkkaan, mut mamma löys mut silti. Ja sit se putsas mun korvat! Se sanos vaan, että korvat pitää putsata, jotta mä varmasti kuulen kaikki käskyt ja komennot, joita Titon luona sanotaan. No, katotaan nyt sitä sitte, jahka niitä käskyjä ja komentoja alkaa kuulua. Ainaskaan en ehkä kuule niitä ihan heti ekalla kerralla, tsih! Ainaskaa jos W-setä sanoo niitä, ku musta on hauska vähä kiusata W-setää, tsih!

Täällä Titon luona on ihan yhtä kylmä ku meillä kotonaki, vaikka tänne on matkaa ainaski viis kilsaa. Mulle pakattiin mun tossutki mukaan. Mamma sanos, että sen pitäis varmaan pakata mukaan myös potta, ku pakkaspoika panee vaan kovempaa koko aika, enkä mä yhtään tykkää mennä ulos sinne pakkaspojan armoille. Mut ei meillä oo pottaa, ni ei sit pakattu.

Lopuks mä toivotan hyvää ystävänpäivää kaikille mun tovereille!

Read Full Post »

Oon joskus kertonukki, että mulla on pieni ihmiskääpiöystävätär. Sen nimi on Pötkis. Pötkis on ihan paras. Mä olin kutsunu Pötkiksen ja sen perheen meille sunnuntailounaalle. Just sillai, miten ystävättäret kutsuu toisiaan kylään. Meillä oli oikein mukava sunnuntailounas Pötkiksen kanssa. Se on nyt noussu kahelle jalalle, ni me pystytään sillai vähä enemmän oleskeleen yhessä.

Parasta Pötkiksessä on kuiteski se, että sillä on oikeenlaista pelisilmää. Niinku esimerkiks tuliaisten suhteen. Pötkis meinaan toi mulle ihka oikeen luun. Ei mitään puruluuta, vaan ihka oikeen herkkuluun. Se tuliainen teki mut tosi onnelliseks. Mä oon järsiny sitä jo monta iltaa, eikä se lopu koskaan! Mamma sanos, että se kadehtii mua, ku mä osaan riemuita elämän pienistä iloista. No ei se mikkään PIENI ilo oo, ku se luu on ISO ja ihan JÄTTISUURI ilo! Oon järsiny sitä luuta ja juossu sen luun kanssa ympyrää ja heitelly sitä iloissani. Sillai kattokaa kuuluu riemuita elämästä.

Read Full Post »

Kyläluuta

Viime viikonloppuna sattu kivasti. Meinaan lauantaina aamulla meiän ovikello soi. Me oltiin mamman kans molemmat vähä ihmeissämme, että kuka siellä soittaa, ku ei me ootettu meille ketään. No siellä oven takana oli Rabbe! Rabbe on ranskalaine puldokki, jonka päivähoitopaikka on meiän ovee vastapäätä samassa rapussa. Ja Rabbe on yks mun suosikkipoikakavereista. Ni Rabbe oli siellä ovella ja Rabbe kysy mua niille leikkiin. Mamma on onneks tosi lepsu tollasissa asioissa, eikä alkanu nillittää, että ei sais mennä, vaan sano että tottakai mä saan mennä leikkimään niille. Ja niin mä menin. Juoksin hirmeetä kyytiä käytävän poikki ja siellä mä sitte olin.

Mä olin siellä kylässä leikkimässä ihan ypönä ilman mammaa. Ja mä käyttäännyin tosi hienosti, ihan niinku kylässä kuuluu käyttääntyä. Mä leikin ja riahuin ja kävin kohteliaasti yks kerrallaan maistamassa Rabben kupissa olleita makarooneja. Sitte ku olin ollu jo aika kauan siellä riehumassa ja Rabbe lähti kotiin, ni sitte mamma haki mut kans kotiin. Ja viuh vaan mä viiletin käytävän poikki takas kotiin.

Sellanen kyläluuta mä oon.

Read Full Post »

Mä täytin vähän aikaa sitte ihan kokonaisen vuoden.Ne oli tosi merkittävät synttärit, ku musta tuli sit jo tosi iso. Me juhlittiin mun synttäreitä rillaamalla Tätin ja W-setän ja Titon ja Mamman kans.

Mamma oli sitä mieltä, että mä käyttäännyin huonosti mun ykkössynttäreillä. Mummielestä mä käyttäännyin tosi hyvin. Ihan niinku lastenkutsuilla kuuluuki käyttääntyä. Ja kyl mummielestä juhlakalu saa ihan ite käyttääntyä sillai ku tahtoo, ku se on kuitenkin sankari. Sitä paitti on se ny kumma, ku ensin pieni koira viedään kallioille kauas omien ruokakuppien luota ja sit laitetaan lautasia maahan. No kyllä kai mä ny henkeni pitimiks siinä tilanteessa käyn syömässä niiltä lautasilta. Ja sitä paitti, enkö mä muka ollu niitten juhlien sankari ja ilman mua niitä juhlia ei ois ollu ollenkaan? Nih, ni kyllä sillon mummiälestä on täydellistä vääryyttä, että joku muu syö jotain sellasta mitä mä en saa MUN juhlissa! Nih. Ja sitä paitti en ois ollenkaan varma, että siitä rillaamisesta ois tullu yhtään mitään ilman mua, ku mä vahdin niitä eväitä siellä rillissä tosi tarkkaan. Ja voi olla, että joku muu ois varastanu ne meiän eväät, jos mä en ois.

Mä vahdin rilliä tosi tarkkaan, ettei kukaan vaan vie meiän herkkuja.

Mä vahdin rilliä tosi tarkkaan, ettei kukaan vaan vie meiän herkkuja.

Siellä mun juhlissa oli lahjoja, ihan niinku synttärijuhlissa kuuluuki olla.

Mä halusin avata mun paketin ihan omassa rauhassa, ni vein sen pois siittä tapahtumien keskipisteestä.

Mä halusin avata mun paketin ihan omassa rauhassa, ni vein sen pois siittä tapahtumien keskipisteestä.

Siinä paketissa oli aika kova avaaminen. Jopa yksvuotiaalle.

Siinä paketissa oli aika kova avaaminen. Jopa yksvuotiaalle.

Ja sieltä paketista löyty kanarialainen lintu!

Ja sieltä paketista löyty kanarialainen lintu!

Mä sain kanarialaisen linnun, joka piipitti. Ei piipittäny muuten enää seuraavana päivänä. En yhtään tiiä, miten se sillai äänensä kadotti. Ei sillä muuten enää oo nokkaakaan. En yhtään tiiä, mihin se senki kadotti. Kanarialaisen linnun lisäks sain kans luita ja muita herkkuja.

Mulla oli niin paljo luita, että mä annoin yhen mun hyvälle kaverille Sisille. Sisi oli meinaan lenkuralla sillon ja sattu kävelemään meiän rillipiknikin ohi. Me peuhattiin synttäripeuhut.

Mun kaveri Sisi.

Mun kaveri Sisi.

Mut synttärithän ei oo oikeet synttärit, jos ei oo kakkua. Mulla oli ikioma kakku! Ihan mulle vaan. Kukaan muu ei saanu sitä kakkua. W-setä toi mulle sen mun ikioman kakun. W-setään voi selkeesti luottaa kakkuasioissa. Siinä kakussa oli kynttiläki. Me puhallettiin se mamman kans yhessä, ku mamma eppäili, että mä oisin saattanu kärväyttää kuononi, jos oisin puhaltanu sen yksin.

Mun ikioma perliininmunkkikakku!

Mun ikioma perliininmunkkikakku!

Mä söin mun perliininmunkkikakun ihan ittekseni. Ai niin. Titoki sai oman perliininmunkin.

Mä söin mun perliininmunkkikakun ihan ittekseni. Ai niin. Titoki sai oman perliininmunkin.

Oli siellä mun juhlissa sit kakkua vieraillekki.

Mä tarjoilin kakkua vieraille.

Mä tarjoilin kakkua vieraille.

Mummiälestä synttäreitä vois juhlia paljo useemminki. Mä en kyllä muista mun nollavuotissynttäreistä paljookaan, mutta oli neki varmaan hyvät pileet mä luulen. Mun kaksvuotissynttärit on varmaan jo ihan pian. Ehkä jo tänä kesänä.

Read Full Post »

Pusu

Ette ikuna arvaa missä mä oon? No mä oon töissä! Mamman töissä. Pusuki on täällä. Pusu on ranskalainen puldokki.

Pusu ja mun possu

Pusu ja mun possu

Me riahutaan ja painitaan ja leikitään.

Me painitaan Pusun kans

Me painitaan Pusun kans

Me ollaan täällä vähän niinku luomassa vappuviilistä.

Munpas, eiku sunpas, eiku munpas!

Munpas, eiku sunpas, eiku munpas!

Mamman mielestä tää ei oo lasten silmille sopivaa.

Mamman mielestä tää ei oo lasten silmille sopivaa.

Pusu juoksi äsken lasiovee päin. Mä en juossu lasiovee päin. Oon kyl joskus aikasemmin juossu lasiovee päin.

Kohta me saadaan munkkeja.

Read Full Post »

Niilo on ihku

Ette ikuna arvaa mitä tapahtu?! Niilo pyys mua uusille ensireffeille tänään. Kattokaa ku se ei huomenna päässy, niinku mä viimeks kerroin, ni me oltiinki reffeillä nyt illalla.

Meitä ei yhtään ujostuttanu, vaan meillä synkkas heti hirmu hyvin. Niilo on ihana ♥. Mä luulen, että Niilosta tulee mun eka oikee poikakaveri. Hönö-mamma unohti kameran kotiin, ni meistä ei vielä saanu sellasta hyvää pariskuntapotrettia. Mut ees jotain kuvia sentään.

Aluks mä esitin hiukka vaikeestitavoteltavaa.

Aluks mä esitin hiukka vaikeestitavoteltavaa.

 

Sitte me kirmailtiin ympäri puistoo. Ihan just sillai ku mä olin haaveillu.

Sitte me kirmailtiin ympäri puistoo. Ihan just sillai ku mä olin haaveillu.

 

Lopuks me oltiin jo aika lähikontaktissa kummitätin luona.

Lopuks me oltiin jo aika lähikontaktissa kummitätin luona.

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: