Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘katu-uskottava’

Meiän ovessa on ollu jo pitkään meiän sukunimikyltti. Mut nyt siellä on kans toinen, vielä paljo hienompi kyltti. Se on meinaan mun ikioma kyltti. Se on siittä hyvä, että nyt kaikki potentiaaliset tunkeilijat tietää, että ei kannata yrittää. Ku ne saa vastaansa hurjan vahtikoiran, jolle ei kannata alkaa mitään. 

Kattokaa vaikka. Eikö ookki hiano ja uhkaava?

Kattokaa vaikka. Eikö ookki hiano ja uhkaava?

Mä teen meinaan tunkeilijoista ihan selvää jälkee. Siis jos mua huvittaa tehä. Aina ei välttämättä huvita.

Tällai mä teen tunkeilijoille. Ravistan ne ihan riekaleiks. (Tää mun Nalle on vaan niinku esimerkkinä tässä. Se ei oikeesti oo tunkeillu.)

Tällai mä teen tunkeilijoille. Ravistan ne ihan riekaleiks. (Tää mun Nalle on vaan niinku esimerkkinä tässä. Se ei oikeesti oo tunkeillu.)

PS Täti sano, että on hyvä ku meiän ovessa on nyt tollanen kyltti, ni ihmiset tietää, et täällä on koira. Ku ne ei muuten tietäis, ku mä oon ihan hiiren hiljaa ja tarkkailen tilannetta oven läpi. Se on sellanen mun oma vahtimisstratekia.

Read Full Post »

Mä oon nyt töttöröpää. Käytiin siellä lääkärissä, niinku eilen kerroin, ja niin siinä kuulkaa kävi, että mä jäin sinne potilaaks päivän ajaks. Siellä oli hirmu kivoja lääkäritätejä ja -setiä ja hoitajatätejä ja -setiä. Mä huusin mammalle vaan, että Moro!, ku se kiva lääkäritäti sano, että mun pitää jäädä sinne leikkaukseen ja mamma voi lähtee pois.

Mamma käski pyysi mua kirjottaan tänne mun plokiin, että se kiva eläinlääkäripaikka oli Mevet Munkkivuoressa, ni sit kaikki mun kamelitki voi mennä tarvittaessa kivaan lääkäriin. Ja tästä mainoksesta mammalle ja mulle ei ees maksettu mitään! Se oli vaan niin huippupaikka, että me halutaan suositella sitä muillekki!

Mä nukkusin siellä lääkärissä ja sillä aikaa mun silmästä kirurkoitiin pois kirsikka ja sit samalla mun vilkuttava luomi lakkas vilkuttamasta. Sit mulle laitettiin tassuun letku, josta meni jotain tippoja muhun. Eli mun tassu vähän niinku joi. Oisin mä kyllä voinu juoda suullakin. Mut sit sain tassuun hianon violetin siteen ja se on tosi katu-uskottava!

Aika kuul ja katu-uskottava kimma

Aika kuul ja katu-uskottava kimma. Nyt kaikki tietää, et mulle ei kannata alkaa uhota!

Ens alkuun mua vähän ärsytti, ku mulla on nyt tällanen töttörö päässä, mut ei se mua enää jarruta ollenkaan! Oikeestaan se on aika kuul! Ja se ei lainkaan estä mua riehuksimasta.

Tässä on todiste siittä, että mä oon ihan huippunopee töttörönki kans. Mamma otti tässä kuvan musta.

Tässä on todiste siittä, että mä oon ihan huippunopee töttörönki kans. Mamma otti tässä kuvan musta.

Töttörön kans voi palloilla.

Töttörön kans voi palloilla.

Töttörön kans voi hyppiä helposti mun soffalle ja takas.

Töttörön kans voi myös hyppiä helposti mun soffalle ja takas. Tässä muuten näkyy upeesti myös mun katu-uskottava, violetti side. Ei oo ihan joka tytöllä tollasta.

Ku tultiin kotiin, ni mulle koitti onnenpäivät! Nimittäin meillä oli siivouspäivä. Siivous on ehkä kaikkein kivoin kotityö mun mielestä. Autoin mammaa eka imuroimaan ja sit peseen lattiat. Eikä siinä hommassa ollu töttöröstä mitään haittaa, pystyin ihan hyvin roikkuun imurin- ja rätinjatkeena siitä huolimatta. 

Sit mun päivä jatku vieläki aikas huippuna, ku mentiin ulos ja pääsin telmiin Paavon kanssa. Paavoki innostu ihan hulluna ja alko hyppii ja pomppii ihan ku vieteri ees taas. Mut sen isäntä käski sitä lopettaan, ku se pelkäs et mä murskaannun. Ja sit mä tapasin mun alakerrassa asuvan ihmiskääpiön, Tiitin, ja sitten Paavon ihmiskääpiön ja leikin niitten kaa rosmoo ja poliisia. En kyllä oo ihan varma olinks mä rosmo vai pollari. 

Aika hurja päivä!

Read Full Post »

%d bloggaajaa tykkää tästä: