Monenlaista määkin olen nähny ja kokenu, mutta sorsavaaraan en oo koskaan ennen joutunu. Mutta sunnuntaina jouduin. Fiskarsissa. Siellä varotettiin sorsista ja sorsanpoikasista. Ihan liikennemerkin kanssa. Kattokaa vaikka.
”Ispä! Missä ne sorsat ja poikaset on? En mää vaan nää missään sorsia. Näekkö sää?”
Taikka kait se ennemminkin on niin, että ei niitä sorsia pelätä tartte, ko ei sorsat oo vaarallisia. Mutta ihmiset voi olla vaaraks sorsille, jos ne kaahaa. Ni että ihan asiallinen sorsavaara-merkki se on.
Naurava Nakki 
Ettäkö et yhtää nähnnä sorsoo sielä? Oesitko malttanna olla haakkumata jos niitoes ollunna sielä? Minä en. Sentähe en piäsiskää millonkaa tuommossiin paekkoehin. Ku en ossoo kuulemma käättäätyvä. Pöh!
Sinä piäset kaekkii mukavii paekkoen niinku tuohhii putka…ja muitahhii jännijä paekkoja on ollunna. On kääty lukemassa 🙂
No yhen yhtä sorsaa en pongannu, vaikka kyltti vähän niinko lupas niitä. Oisin kyllä saattanu avata ääntäni, mullon meinaan aika hiano ja kova ääni – ja mamman miälestä sitä ei tarttis aina käyttää niin paljon :D. Mutta mää kyllä oon ihan varma, että sää osaat käyttääntyä – ettei vaan emännälläs itellänsä ois enempi käytösvaikeuksia? Mistä se onki tollasta saanu päähänsä?!?
Sö se suit pääset aina tosi jänniin paikkoihin, kertakaikkiaan. Mä oon melkein kateellinen. Ja noista sorsista oonkin kateellinen, en pelkästään melkein! 😀
Mun ihmiset on kyllä siitä kivoja, että ne ottaa mut melkein kaikkialle mukaan. Viikonloppusin varsinkin. Eivät kato pärjää ilman opasmäyräkoiraa ;).
Missee luuroot? Tulehhan kuulumisija päevittämmää! tiälä kaepaellaa!