Puutarha-aherrus jatkuu. Eilen hoidin hiukka kukkapenkkejä. Tarkastelin tulppaaneja. Meinaan että onko ne tulppaanit ihan kunnossa vai ei. Ne vaati aika perinpohjasta tarkastelua ja siinä saatto ehkä käydä niin, että mää söin tulppaanin tai pari.
Mamma ko hoksas mun tulppaanintuhoomispuuhat tulppaanintarkastelupuuhat, ni johan siittä kuulkaa meteliä irtos. Hirvee huuti ja mesoominen ja kyörääminen alko! Se oli sitä mieltä, että ties vaikka olisivat vaarallisia terveydelle.
En tiiä siittä, onko ne ny niin vaarallisia, mutta vattassa ne kuulkaa alkaa vähä kiertää. Siks mää puklasin tulppaanit hetken päästä. Harmi et olin pihalla, enkä siks voinu puklata oikeeoppisesti matolle. Meni siinä miälessä hyvät tulppaanit vähä hukkaan.
Muista ensi kerralla pidättää oksennusta sisälle asti, keh keh. Siinä olisi mammalle kostoa turhasta huutamisesta ja mekastelusta. Kyllä tässä maailmassa tulppaaneita riittää. Meillä ei tosin ole yhtäkään, mutta kasvun alussa olevia raparpereja olen käynyt polkemassa muutamaan kerran.
No nii just, ei lopu tulppaanit eikä raparperit, ihan asiatonta on niitten polkemisesta meille mäkättää!
Mulla on kuule rautavatta – ei sitä tulppaaninlehdet sekasin saa. Eikä ruoho tai scilla tai mitälie tossa pihassa kasvaakaan. Harmi ettet jaksanu pidätellä sisälle asti 🙂
Jaa sää oot maistellu enemmänki eri kukkia :). Hyvä tietää, että niitä voi huoletta popsia!
Huh! Varo, ettei käy huonosti, kun syöt tommosia outoja juttuja (mähän en koskaan tee niin, hahaa!), ystäväiseni!
Kaikkee kantsii aina kokeilla. Kyl ne kato sit voi puklata, jos siltä tuntuu :).
Hyvä se on vähän emännälle näyttää, että on tässä maailmassa muitakin hoivattavia kuin yhdet tulppaaninmukulat. Harmi tosiaan, että sun mahas meni niin ”äkkiä” sekaisin. Keskiyöllä ois mun mielestä oikein sopiva hetki..
No niinpä!
Mitä, eikö mammas muka arvostanu sun kukkastarkasteluus? Kyllä siittä mun miälestä olis pitäny oikeen palkinto saara, varsinki ku sää löysit ne pari pilaantunutta. Paras palkinto olis tiätysti ollu, et’ olsit saanu puklii ne tulpsut vaikka olkkarin mattolle. Keskelle tiätty.
Aikasmoisen pusuhyäkkäyksen olitkin tossa taannoin tehny. Me naurettii äipän kans partoihimme sun jutuilles ;D Ylläripyllärihyäkkäys on paras hyäkkäys!
Joo, ihmiset arvostaa kato niin vääriä asioita. Oon ennenki huamannu saman.
Google on aika pelottava laite. Kun siihen pistää sanat ”koiralle vaaralliset kasvit”, johtopäätös on ettei koiraa saisi viedä ulos lainkaan, saati puutarhaan. Ja vielä tietysti varmistaen, ettei kotona sisällä niitä myrkkykasveja ole. Oikein täytyy ihmetellä, että niin moni koira on ylipäänsä säilynyt hengissä.
No niinpä. Siks me ei paljoo kuuklailla tollasia juttuja, ku tulee ihan turha paniikki mammalle vaan!