Mä oon Nakki. Melkein neljä viikkoa vanha kääpiömäyräkoira. Mä asun mun äidin, veljien ja siskojen kanssa Luumäellä. Paitsi että kuulemma sit ku oon tarpeeks iso, muutan omilleni Helsinkiin. Tai emmää siellä kai ihan ypönä asu, vaan mun tulevan mamman kans.
Mun tavaroita. Tykkään pinkistä. Koska oon aito rinsessa.
Mamma vähän niinku lämmittelyharjotuksena teki mulle tän plokin. Mää kyllä alan kirjottaa tätä aktiivisesti sitte vasta ku helsinkiläistyn. Et palataan sit! Moro!
Naurava Nakki 
Moi Nakki!
Tervetuloa plokittamaan. Täällä Prinssi etsii omaa Nakkiaan, voisitko se olla sinä? Kertoile lisää kuulumisia, kunhan helsinkiläistyt. Nähdään pian!
Prinssi
Ps. Hienoja leluja sulla. 🙂 Erityisesti Nasu. Mulla on kotona Ihaa.
Moi Rinssi. Muuten mä voisin olla sunkin nakki, mut kun oon jo Mamman nakki. En ehkä pysty jakautuun. Mut luulen, et joku mun sisaruksista vois olla sun oma nakki.
Mäkin rakastan kaikenlaisia nakkeja, tosi herkullinen nimi sulla! Pitääks isännän nyt nimetä nakkikone uudestaan, ettei tule väärinkäsityksiä ja syytetä caninebalistiksi?
Muistan muuten haistelleeni, että emäntäsi on aina ollut tosi tummien nakkien perään. Siks se varmaan sutkin valitsi, että kotona olisi aina yksi tumma nakki.
Mums!
Kuulia! Kaikki rakastaa Nakkia eli mua. Oon siis ehkä kulmakunnan suosituin kimma. En kyllä tiiä mikä se sellanen caninepalisti on, mut mää preferoin kutsua rilliä rilliks.